Kesäkuun ensimmäisestä viikonlopusta näyttäisi muodostuvan varsin vilpoisa, joten Irinan reissatessa Jaden kanssa tällä kertaa Tallinnassa, päätin kehittää mukavaa puhaa meidän kotiin jääneiden kesken. Puolen päivän aikoihin, lämpöjen ollessa edelleen vain hieman yli 11°C, pakkasin reppuun pakkaskylmän vesipullon, kippoja ja taluttimen, ja lähdin laittamaan kärryä valmiiksi. Pojat pitivätkin ihan kohtalaista älämölöä tarhassa hoksattuaan pääsevänsä lenkille, kun taas Peppi lököili näennäisen välinpitämättömästi tarhan perällä... Ei siis mitään uutta meidän valtakunnassa. :)

Olen aina välillä juoksuttanut Zorroa yksin keulassa ja tälläkin kertaa Zorro pääsi kokeilemaan kannuksiaan yksilöjohtajana. Hienostihan poika kärjessä juoksee, eikä suuremmin takana tulevista stressaa, vaikka toisinaan keskittyminen saattaakin vielä herpaantua jonkun kiinnostavan hajun varastaessa huomion hetkeksi. No, oppia ikä kaikki... :) Retken puolivälissä pysähdyimme taukoa viettämään läheisen järven rannan tuntumaan. Otukset saivat vettä juodakseen, minkä jälkeen kävin kunkin kanssa remmilenkillä rantaa tutkimassa. Tassujen oikomisen jälkeen vietimme vielä hetken aikaa taukoa liinoissa.

Hetken makoiltuaan Sepe löysi maasta mieluisan oksan, jota kävi tyytyväisenä järsimään. Ilmeisesti Sepen löytämä oksa oli paras oksa päällä maan, sillä Zorro hivuttautui lähemmäksi Sepeä ja otti samaisen oksan toisesta päästä kiinni ikään kuin odottaen jotain. Selvisihän se mitä Zorro odotti, sillä kun Sepe avasi suunsa ärähtääkseen Zorrolle, Zorro nykäisi tikun itselleen ja hypähti turvaetäisyydelle uuden saaliinsa kanssa! :O Tapahtumaa haavi auki sivusta seurattuani, repesin oksa suussaan seisovan Zorron ilkikuriselle Ville Vallaton -ilmeelle! Oli siinä naurussa pitelemistä kun yritin uskottavasti torua Zorroa ja samalla korjata Sepen kärsimän suuren vääryyden palauttamalla oksan alkuperäiselle omistajalleen... :D

Huvittavan näytelmän jälkeen oli aika lähteä paluu matkalle Zorron opastuksella. Otukset olivat ehtineet lataamaan akkujaan tauon aikana ja virtaa riitti jälleen oikein mukavasti! Olen itsekin nauttinut näistä kevään ja alkukesän kärryretkistä, kun kuskikin ehtii nauttimaan maisemista ja menemisen kanssa ei ole kummempaa hoppua. Mukavaa vaihtelua kisoihin ja treenaamiseen näin talven jälkeen! :)

Viimeksi muokattu: 06.06.2010 19:13:51